HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT

Mediatalot, uutistoimitukset ja päätoimittajat kertovat mielellään tekevänsä ”moniäänistä journalismia”. Moniäänisyyttä tunnutaan pitävän itsestään selvästi yhtenä laadukkaan uutistyön kriteereistä ja ihanteista.

Moniäänisyysmittari – journalismin moniäänisyyttä mittaamassa ja kehittämässä -hankkeen keskeiset kysymykset ovat: Millaista mittaustietoa toimitukset kaipaavat journalismin moniäänisyyden kehittämiseen ja miten mittaamista voidaan kehittää hyödyntämällä luonnollisen kielen käsittelyn (NLP) teknologiaa? Miten moniäänisyyden mittaaminen auttaa tekemään entistä parempaa ja moniäänisempää journalismia?

Käytännöllisessä ympäristössä yhteistyössä toimitusten kanssa kehitetty Moniäänisyysmittari on ainutlaatuinen mittaus- ja analysointipalvelu, joka vastaa toisaalta mediatalojen itsensä tunnistamiin moniäänisyyden tarpeisiin, mutta toisaalta ohjaa toimittajia myös uusien kysymysten ja laajempien journalismin laatua koskevien pohdintojen pariin.

HANKKEEN VISIO

Kun julkinen keskustelu muualla mediassa kuplautuu ja polarisoituu, journalismin tarjoama moniääninen mutta jäsennelty julkinen keskustelu voi tarjota varteenotettavan vastavoiman. Parhaimmillaan moniääninen journalismi voi olla yksi tekijä yleisön luottamuksen vahvistumisessa journalismia ja sen vastuullisuutta kohtaan.

Moniäänisyysmittaria ohjaava visio on, että journalismin moniäänisyyteen panostaminen tukee erilaisten yleisöjen luottamusta journalismin merkitykseen yhteisen keskustelun areenana. Tavoite on yksinkertainen: mahdollisimman monen tulee kokea, että journalistiset sisällöt ovat oikeudenmukaisia ja vastaavat myös heidän kokemukseensa maailmasta. Pohjimmiltaan Moniäänisyysmittarin tavoitteena on siis tukea demokratiaa ja tasa-arvoa edistävää julkista keskustelua.

HANKKEEN KULKU

Media-alan tutkimussäätiö päätti rahoittaa Moniäänisyysmittarihanketta noin 22 000 eurolla helmikuussa 2021. Hankkeen ohjausryhmä koottiin saman tien ja käytännön työ alkoi syksyllä 2021.

Hankkeessa työskentelee tutkimusryhmä, jota johtaa journalistiikan apulaisprofessori Laura Ahva. Moniäänisyysmittarin kehittäminen ja hakuominaisuuksien rakentaminen vaatii niin teknistä, sisällöllistä kuin käsitteellistä kehittelyä. Työhön liittyy monenlaisia sisällöllisiä ja teknisiä valintoja, jotka liittyvät mm. siihen, mitä ulottuvuuksia moniäänisyyden laajasta käsitteestä on hyödyllisintä mitata, ja miten nämä valinnat vaikuttavat toimitusten ymmärrykseen moniäänisyydestä. Tekniseltä puolelta on päätettävä muun muassa, mitä mediatalon olemassa olevaa dataa mittari voi käyttää, mitä dataa kannattaa kerätä ja miten mittarin käyttöliittymä suunnitellaan, jotta se tukisi journalistista työtä parhaalla mahdollisella tavalla.

Hankkeen tutkimusotteena on design-tutkimus. Se on toimintatutkimuksellinen ote, jonka tavoitteena on kehittää sekä teoriaa että käytännön sovelluksia. Design-tutkimusta on käytetty laajasti tietotekniikan tutkimuksessa, jossa se on nähty tukevan poikkitieteellistä työskentelyprosessia. Tässä hankkeessa design-tutkimuksen kohteena on paitsi Moniäänisyysmittarin kehitystyö, jota tehdään yhdessä STT:n ja Kalevan kanssa, myös erityisesti Kalevassa toteutettavat moniäänisyystyöpajat, joiden päätarkoituksena on kehittää moniäänistä journalismia yhdessä toimittajien kanssa. Työpajoissa mittaria päästään kokeilemaan käytännössä ja antamaan ensikäden palautetta sen toimivuudesta, ja tätä kautta kehittämään mittaria edelleen. Tutkimuksen aineistona on koko prosessi, joka dokumentoidaan jatkoanalyysejä varten.

TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA TOTEUTTAJAT

Moniäänisyysmittari-hanke yhdistää Tampereen yliopiston hiljattain perustetun Informaatioteknologian ja viestintätieteiden tiedekunnan (ITC) sisäistä osaamista uudella tavalla. Hanke edustaa yhteiskuntatutkimusta, johon sovelletaan ja jossa kehitetään tietoteknologiaan perustuvia menetelmiä. Tutkimus tuo yhteen kaksi tutkimusryhmää: viestinnän yksikön puolelta Tutkimuskeskus Cometin journalistiikan tutkimusryhmän (johtaa apulaisprofessori Laura Ahva) sekä tietotekniikan yksiköstä Tampere Natural Language Processing (NLP) -tutkimusryhmän (johtaa professori Jyrki Nummenmaa).

Journalismin tutkimuksen puolella hanke kytkeytyy Tutkimuskeskus Cometin sovittelun ja vastuullisuuden tutkimuslinjoihin. Tietojenkäsittelytieteen näkökulmasta tämä hanke linkittyy NLP-tutkimusryhmän aikaisempiin projekteihin, ”Voices of Democracy” ja ”Eettinen tekoälyn hyödyntäminen yhteiskunnan ohjauksessa”, joissa on hyödynnetty ja hyödynnetään tekstianalyysia mm. informaation ekstraktointiin tekstistä. 

Moniäänisyysmittari-hanke on osa tutkija Matleena Ylikosken väitöstutkimusta Journalismin moniäänisyys – ihanne, määre ja mahdollisuus. Väitöstutkimus koostuu kolmesta toistensa varaan rakentuvasta osiosta: Ensimmäisen osan tehtävänä on selvittää, mitä moniääninen journalismi on tutkimuksen ja medioiden itseymmärryksen mukaan (aineistona tutkimuskirjallisuuden lisäksi toimittajien haastattelut, mediatalojen sisäiset ohjausdokumentit sekä lehtijutut). Toisessa osassa kehitetään moniäänisyyden mittaamista (Moniäänisyysmittari) ja kolmannessa osassa tutkitaan, miten moniäänisempää journalismia käytännössä tehdään ja mihin sillä pyritään (toimintatutkimukselliset työpajat toimituksissa). Väitöstutkimusta rahoittaa Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES.

LINKKEJÄ ETEENPÄIN

matleena.ylikoski (at) tuni.fi